Viipurin koiranäyttely

Saimme tässä keväällä innoituksen lähteä Viipurin koiranäyttelyyn. Mukaan päätettiin ottaa koirista Veeti ja Ville, koska ne ovat eri väriset. Sitten keksimme, että joku narttukin mahtuisi mukaan ja kysyimme Maria. Mari innostui asiasta ja päätti lähteä Harman kanssa. Tässä vaiheessa kävi ilmi, että siellä jaetaan luokkasertit, joten Veeti laitettiin avo-luokkaan ja Ville valio-luokkaan. (Harma tietenkin valio-luokkaan). Kukaan ei oikeen tiennyt, tuleeko koirista Venäjän valioita, jos ne saa sertit. Ihmettelimme raja- ja näyttelyrokotuksia urakalla. Me ihmiset tarvitsimme tietenkin viisumit ja autolle piti täyttää tulliselvityksiä ja hankkia green card.

Viime lauantaina sitten suunnistimme Viipuriin. Lähdimme aikaisin aamulla, koska emme tienneet kauanko rajalla menee. Olimme varustautuneet monen tunnin odotukseen, mutta pääsimme läpi noin 40 minuutissa mennessä ja tullessa. Koirien papereita ei kukaan kysynyt.

Löysimme näyttelypaikan helposti kartan avulla. Pystytimme teltan, koska emme uskaltaneet luottaa aikatauluihin. Aikatulun mukaan villakoirat arvosteltiin vasta klo 17.30. Niinhän siinä kävi, että tuomari oli aikataulusta 1,5 tuntia myöhässä, joten vietimme koko päivän odotellen kehän alkua. Onneksi ole kaunis aurinkoinen sää! Muut villakoirat saapuivat vasta noin klo 16.-17.00. Tuntui, että tuomarille tuli lopuksi vähän kiire. Kun Ville oli arvosteltu viimeisenä, niin tuomari vain sanoi minulle, että Veeti on best male. Ketään muuta urosta ei enää otettu kehään. "Paras narttu"-kehä sentään pyöri, mutta siitä tiedämme vain voittajan, joka oli venälänen aprikoosi narttu. Siitä tuli sitten ROP ja Veetistä VSP. Tässä vaiheessa emme vielä tienneet, oliko koiramme saaneet sertiä tai edes laatua excellent. Jännitimme niitä sertejä ja odottelimme papereita. Niistä vasta näimme, että kaikki olivat saaneet sertin! Valioasiaa on selvitetty ja kuulemma juuri tästä Viipurin näyttelystä tulee yhdellä sertillä Venäjän valioksi, jos on jo Suomen muotovalio. Nyt meillä on siis 3 uutta Venäjän valiota! Tosin vielä vahvistusta vailla.

Veetin pesu

Huh! Nyt se on suoritettu: Veeti on pesty ja kuivattu! Veetillä (YM. Weatherman) on ihan käsittämättömän tiheä turkki. Siinä on suuri urakka pestä ja kuivata, nyt on sormissa rakkulat. Onneksi Mari tulee trimmaamaan sen, koska se on ISOSSA turkissa. Mä en ikinä sais sitä tarpeeks pieneksi leikattua. Mä väitän, että Veeti voittais keveästi "turkin laatu"- kilpailun, vaikka vastassa olis minkävärinen villakoira tahansa. Siis, jos sellasia jossain järjestettäis.

Venny on tiine

Olin tänään valkoisen Vennyn kanssa ultrassa ja siellä näkyi ainakin 2 ehkä 3 pentua. Vennyn juoksut eivät olleet aivan normaalit punaiset, joten meni vähän arpomiseksi oikea astutusaika. Päättelin astutusajankohdan koiran käyttäytymisestä. Uros oli valmis ja narttu antavainen, joten astuminen sujui normaalisti. Villakoirilla yleensä kaikki sujuukin normaalisti. Urokset astuvat ja nartut synnyttävät ilman sen kummempia vaikeuksia.
Venny on minulla sijoituksessa, joten Vennyn pennut eivät ole Yellowmellow-koiria. Minulta pentuja on siten turha kysellä. Vennyn pennut tulevat Elpiankos-kennelille. Kyseessä on mielenkiintoinen amerikkalais-ranskalainen yhdistelmä. Nyt toivomme vaan, että lopputiineyskin sujuu hyvin ja Venny saa terveet pennut!

Mustaa kultaa

Meillä on myös musta villakoira Lia. Vuosi sitten paljastui, ettei Liaa oltu juuri hoidettu. Sen turkki oli niin pahasti harmaissa laattatakussa, että turkkia ei voinut enää selvittää vaan jouduimme ajamaan koko turkin pois. Turkin alta paljastui laiha koira ja hilseilevä iho. Lia teki myös pahoja kotonaan, kun se jäi yksin, mm. kakkasi sisään ja repi roskiksia. Katsoimme paremmaksi, että Lia vaihtaa kotia ja koira jäi meille.
Nyt vuoden hoidon jälkeen Lia on sisäsiisti ja roskiksiakaan se ei juurikaan revi. Nyt sen turkki on puhdas, takuton ja ilmava ja kasvanut lähes näyttelymittoihin. Musta väri välkehtii auringossa, kuin musta kulta. Koira on normaalipainoinen, iho on kunnossa ja luonne on mitä iloisin.

C.I.B. eli kansainvälinen valio

Sain tänään mukavan tiedon: Emmi eli Ym. Better Smile on nyt virallisesti myös kansainvälinen valio. Onnea vaan Emmille ja omistajille. Oli kyllä ihan Emmin omistajan ansiota, että saatiin Emmistä inttivalio. Olin vuosi sitten juuri päättänyt, etten lähde ulkomaille, kun Emmin omistaja soitti ja kysyi, lähdetäänkö Liettuaan. Saivat ylipuhuttua, kun lupasivat lähteä ajamaan sinne. Otettiin myös Harma (YM. Aurora) mukaan ja Johanna ja Viksi. Mulla oli juuri iskenyt noidannuoli selkään ja ajomatka oli kauhea. Pillerien voimalla sinne sitten mentiin ja niin vain molemmat Ym.-koirat saivat inttitittelit. Myös Viksi pärjäsi hyvin ja tuli Liettuan valioksi ja sai cacibin, mutta Viksi nyt oli jo valmiiks C.I.B. Johanna vaan halus sille myös Liettuan valion, koska Viksi on sieltä kotoisin. Ei turha reissu! Harman inttivahvistus tuli jo maaliskuussa ja nyt sitten Emmikin sai omansa. Kansainvälisen valion tittelin saanti kestää noin vuoden. Tittelin myöntää FCI.

Sofi on trimmattavana

Sofi eli Ym. You Pretty Lady on mulla trimmattavana, koska huomenna keskiviikkoona menemme silmä-polvitarkastuksiin. Musta on hämmästyttävää huomata, kuinka Sofi tuntuu suorastaan "jumaloivan" minua. Jännittävää se miksi koirat, joita komentelen esim. trimmauksessa, ovat hyvin kiintyneitä minuun. Ehkä otteissani on jotain sellaista, että koirat yleensä pitävät minusta!