torstai 25. maaliskuuta 2010

Pentujen rekisteritodistukset

Olin aivan iloisesti yllättynyt, kun pentujen rekisteritodistukset tulivat näin nopeasti. Ainakin tässä suhteessa SKL:n ajatus ulkoistaa (kai se on tytäryhtiölle) rekisteröinti, oli hyvä. Tosin olen sitä mieltä, että koirarekisterin pito kuuluu edelleen tärkeimpiin SKL:n tehtäviin. Kaipa SKL kuitenkin vielä hallinnoi itse koirarekisteriä? En ole tähän puoleen kovin hyvin perehtynyt.

Pennut ovat jo lähtökuopissa omiin uusiin koteihinsa. Ne ovat jo hyvin villejä ja myös aika äänekkäitä. Pennut viettävät suurimman osan aikaa leikkikehässä, mutta aika-ajoin ne päästetään juoksemaan pitkin poikin isommalle alueelle. Samalla ne tutustuvat myös noihin "isoihin koiriin" ja ovatkin jo oppineet heittäytymään selälleen maahan, jos isokoira komentaa.
Onneksi isot koirani ovat hyvähermoisia ja suvaitsevaisia, mitään onnettomuuksia ei ole sattunut.

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Koiranpennut/kasvattajan vastuu

Kääpiövillispentumme ovat nyt 7 viikkoa vanhoja ja tänään mennään eläinlääkäriin hakemaan niille mikrosirut. Minä en raaski laitattaa pennuille mikrosiruja aikaisemmin, koska pennut ovat kooltaan niin pieniä ja mikrosiru pennun kokoon nähden aika iso. Rekisteriotteet tulevat siten auttamattomasti jälkitoimituksena. Samalla eläinlääkärireisuulla otamme pentutarkastuksen. Siihen eläinlääkäri kirjaa ylös pennun sen hetkisen kunnon. Se ei siis ole mikään tae sille, ettei pentuihin voisi myöhemmin tulla joku vika tai sairaus.

Suomen kennelliitto valmistelee juuri uutta jalostusohjesääntöä. Luin sen ja siinä on paljon hyvää, mutta itseäni jäi mietityttämään mm. ns. "laatupentu" -asia. Jos pennuilleen sitten saisi SKL:ltä tällaisen laatupentumerkinnän niin, kuka on korvausvastuussa, jos koirassa olisikin sitten myöhemmin joku vika tai sairaus. Minusta vastuu silloin saattaa siirtyä SKL:lle ja se ei varmaankaan ole SKL:n ajatus. Kasvattajan vastuusta puhutaan paljon erilaisilla keskustelupalstoilla ja se onkin aika suuri. Ja vaikka ostaja saakin hyvityksen koirassa olleesta viasta, se ei poista ostajan tuskaa, jos vika on sellainen, että omistaja kokee koiran siitä kovin kärsivän. Tunteita ei mielestäni voi korvata millään rahalla! Meillä myös kasvattaja kokee tuskaa tällaisissa asioissa, koska sehän vain kertoo kasvattajan epäonnistumisesta. Samalla myös
tulee huoli siitä, että koira varmasti hoidetaan asiallisesti ja sitä rakastetaan viastaan huolimatta!

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Pra-prcd-testi

Hienoja uutisia!
Effin pra-prcd testitulos tuli ja se on normal/clear. Effi on siis täysin terve, eikä edes kantaja!
Nyt voin suunnitella Effille mahdollista mieskoiraa laajemaltikin, eikä pennut tule koskaan itse sairastumaan pra:han. Jos Effiä ei olisi testattu, minun olisi pitänyt etsiä urosta vain niiden koirien joukosta, jotka ovat pra-prcd-testattuja ja saaneet normal/clear tuloksen.
Tämä pra-prcd testi on dna testi ja sen ansiosta nykyään voi käyttää myös pra-kantajaa jalostukseen, kunhan toinen osapuoli ei ole kantaja tai sairas. Tällä varmistetaan myös riittävän geenipohjan säilyttäminen villakoirissa. Harmaissa keskikokoisissa villakoirissa, kun ei ole ihan mahdottomasti noita vaihtoehtoja. Mukavaa kuitenkin, että Suomeenkin on tullut uusia kasvattajia ja harmaita on nyt enemmän, kuin joitakin vuosia sitten!